JO­EN­SUU / Pia Paa­na­nen

Maakunnassa on viime vuosina tehty useita merkittäviä arkeologisia tutkimuksia, joiden myötä käsitys alueen keskiaikaisista varustuksista, elinkei­no­his­to­riasta ja hautalöydöistä on muuttunut.

Vil­le Ha­ka­mä­ki Poh­jois-Kar­ja­lan alu­eel­li­ses­ta vas­tuu­mu­se­os­ta ker­toi Poh­jois-Kar­ja­lan tois­tai­sek­si har­va­lu­kui­sis­ta rau­ta­kau­den löy­döis­tä. Asu­tuk­sen ydi­na­lu­eet oli­vat Lou­nais-Suo­mi, Laa­to­kan Kar­ja­la, Poh­jan­maa ja myö­hem­min Ete­lä-Savo. Ih­mi­set toki liik­kui­vat sil­loin­kin ja heil­lä oli yh­teyk­siä sekä län­teen et­tä itään.

– Var­hai­sim­mat löy­döt ovat Jär­vi-Suo­men saa­rien la­pin­rau­ni­oik­si kut­sut­tu­ja röyk­ki­ö­hau­to­ja. Asuin­paik­ko­ja on vai­kea erot­taa, vain säi­ly­neet me­tal­lie­si­nei­den va­lin­muo­tit voi­vat ajoit­taa pai­kan var­hais­me­tal­li­kau­teen.

Var­hais­me­tal­li­a­kau­den jäl­keen vuo­sien 300-400 jaa. ”hä­mä­rä kau­si” on tut­ki­joil­le vai­kea. Ir­to­löy­döis­tä koos­tu­va esi­neis­tö ei rii­tä ker­to­maan mi­tään var­maa.

– On ar­vi­oi­tu, et­tä tämä oli rau­ha­ton­ta ai­kaa. Eh­kä esi­nei­tä ja raa­ka-ai­nei­ta ei vir­ran­nut tän­ne? Tai vä­es­tö vä­he­ni ja il­mas­to vai­keu­tui tu­li­vuo­ren pur­kau­dut­tua?

Myö­häi­sem­mäl­lä rau­ta­kau­del­la, noin 800 jaa. ai­neis­to li­sään­tyy. Löy­tö­jä on teh­ty Hei­nä­ve­del­tä, Ki­teen Hum­mo­vaa­ras­ta, Val­ti­mon Elo­mä­el­tä, Rääk­ky­län Sint­sis­tä, Juu­an Kok­ko­mä­el­tä ja Ilo­mant­sis­ta Mek­ri­jär­ven poh­joi­so­sis­ta.

– Vii­kin­ki­ret­ket nä­ky­vät, ja myös tääl­lä päin ir­to­löy­tö­jä on yh­täk­kiä pal­jon enem­män. Löy­tö­jä on tut­kit­tu vain vä­hän, mut­ta se tie­de­tään et­tä esi­neet on vie­ras­ta al­ku­pe­rää usein skan­di­na­vi­as­ta ja kar­ja­lais­ta. Li­sä­tut­ki­muk­seen tar­vit­tai­siin re­surs­se­ja, Ha­ka­mä­ki tii­vis­tää.

Kai­vauk­sien maa­pe­rä­näyt­teet ja pa­lo­ker­rok­set osoit­ta­vat et­tä Ha­vuk­ka­kal­li­ol­la oli­si edel­leen ar­ke­o­lo­gi­ses­ti tut­kit­ta­via koh­tei­ta.

Havukkakallion linnavuorella riittäisi tutkittavaa

Ar­ke­o­lo­git Vil­le Laak­so ja Jas­se Tii­lik­ka­la ovat vuo­si­na 2021 ja 2023 tut­ki­neet ilo­mant­si­lais­ta Ha­vuk­ka­kal­li­on mui­nais­lin­naa. Ha­vuk­ka­kal­li­o­ta on tut­kit­tu pit­kään, jo ar­ke­o­lo­gi Vil­le Luho tar­kas­ti alu­een vuon­na 1955, ja jo sil­loin kal­li­on län­si­reu­nal­ta löy­tyi ris­ti­hak­kau­ma. Vuon­na 1961 Jou­ko Voi­on­maa to­te­si Ha­vuk­ka­kal­li­on ole­van Suo­men alu­eel­la eri­kois­piir­tei­nen ja näki mui­nais­lin­nan ra­ken­teis­sa itäis­tä vai­ku­tus­ta.

– En­sin mei­dän pi­ti­kin miet­tiä, mis­sä on kai­vet­tu, mis­sä on kai­va­ma­ton­ta alu­et­ta ja mis­sä on kai­vauk­sia kos­ke­vat li­sä­tie­dot, Jas­se Tii­lik­ka­la ker­too.

2021 teh­tiin vii­kon­mit­tai­nen ko­e­kai­vaus, jo­hon Osuus­kun­ta Lu­mi­muu­tos hank­ki ra­hoi­tuk­sen ja va­paa­eh­toi­set kai­va­jat te­ki­vät kai­vaus­työt. Tut­ki­mus­ta täy­den­si­vät sa­tel­liit­ti­pai­kan­ti­mel­la ja fo­tog­ram­met­ri­al­la teh­dyt tut­ki­muk­set.

– Ny­ky­mit­tauk­set täy­den­tä­vät ole­mas­sa ole­via van­ho­ja ha­vain­to­ja ja tark­kuu­sin­ven­toin­ti ja maa­pe­rä­kai­rauk­set ta­san­teil­la osoit­ti­vat van­hat kai­vau­sa­lu­eet, jois­ta löy­tyi van­ho­ja pa­lo­ker­rok­sia.

Ar­ke­o­lo­git jat­koi­vat työ­tään ke­säl­lä 2023, ja Tii­lik­ka­la ar­vi­oi, et­tä kai­vauk­sien maa­pe­rä­näyt­teet ja pa­lo­ker­rok­set osoit­ta­vat et­tä Ha­vuk­ka­kal­li­ol­la oli­si edel­leen ar­ke­o­lo­gi­ses­ti tut­kit­ta­via koh­tei­ta.

Hopeaisia kolikoita keskellä peltoa

Kun pel­lol­ta tai ra­ken­nus­työ­maal­ta löy­tyy jo­tain eri­tyis­tä ja löy­tä­jä ot­taa mu­se­o­vi­ras­toon yh­teyt­tä niin FT Pet­ro Pe­so­nen työ­ryh­mi­neen läh­tee liik­kel­le set­vi­mään eri­lai­sia juu­ri teh­ty­jä löy­tö­jä.

– Käym­me näis­sä ti­lan­teis­sa pai­kan pääl­lä nos­ta­mas­sa esil­le asi­an­mu­kai­sel­la ta­val­la nii­tä asi­oi­ta, joi­ta on löy­det­ty.

Juu­ri täl­läi­nen ta­paus oli Ki­teen Ta­ne­lin­pel­lon ho­pe­a­kät­kö, jon­ka me­tal­li­net­si­jät löy­si­vät har­ras­tuk­sen­sa yh­tey­des­sä ke­vääl­lä 2022.

– Ha­lu­sim­me sel­vit­tää sa­mal­la, on­ko Ta­ne­lin pel­lol­la vain tämä kät­kö vain on­ko vaa­ran la­el­la esi­mer­kik­si asuin­paik­kaa, jo­hon kät­kö liit­tyi­si.

Löy­tö si­säl­si ku­pa­ri­ko­li­koi­ta Kaar­le XI:n ajal­ta, ve­nä­läi­siä pi­sa­ran­muo­toi­sia tip­pa­ra­ho­ja 1300-1700 lu­vul­ta, kol­mi­o­mai­sia prons­si­he­lo­ja ja puu­ai­nes­ta eh­kä lip­paas­ta, neu­lo­ja, vis­ka­rin ja prons­si­sen or­to­dok­si­pe­rin­tee­seen kuu­lu­van kas­te­ris­tin.

Juu­ri nyt Pe­so­nen odot­taa nä­ke­vän­sä ko­li­kot uu­del­leen, sil­lä kon­ser­voin­nin jäl­keen ne voi­si ajoit­taa tar­kem­min.

– Usein on tar­peen sel­vit­tää mi­hin his­to­ri­al­li­seen yh­tey­deen kät­kö liit­tyy. 1600-lu­vul­la oli muun mu­as­sa rup­tuu­ri­so­dat, myö­hem­min Poh­jan­so­ta toi uu­sia le­vot­to­muuk­soa.

Vai­kei­na ai­koi­na ar­vok­kain omai­suud on kai­vet­tu maa­han. Nyt kai­va­ja ei kos­kaan syys­tä tai toi­ses­ta pa­la­nut omai­suut­taan ha­ke­maan ja se sai odot­taa vuo­teen 2022.

Arkeologia taittuu tapahtumaksi

Itä-Suo­men kult­tuu­ri­po­lut va­lit­si­vat ke­sän 2023 ta­pah­tu­man­sa tee­mak­si ar­ke­o­lo­gi­an, ja esit­te­li­vät vii­me ke­sä­nä Ou­to­kum­mun kaik­kein van­him­mat ta­lot, tai ai­na­kin nii­den pai­kat.

– Va­lin­nan taus­tal­la oli laa­jaa kan­sain­vä­lis­tä huo­mi­o­ta saa­neen ou­to­kum­pu­lai­sen Ma­joo­suon hau­ta­löy­tö. Saim­me ar­ke­lo­git Vil­le Ha­ka­mä­en ja Päi­vi Kir­ki­sen esit­te­le­mään ki­vi­kau­tis­ta Ou­to­kum­pua ja Ma­joo­suo­ta, Itä-Suo­men kult­tuu­ri­pol­ku­jen An­nuk­ka Tii­ti­nen sel­vit­ti ta­pa­hu­maa, jos­sa 6000 vuot­ta van­haa hau­ta­löy­töä ih­met­te­li bus­si­las­til­li­nen ta­pah­tu­ma­vie­rai­ta Ma­joo­suon lai­dal­la.

Myös Poh­jois-Kar­ja­lan alu­eel­li­nen vas­tuu­mu­seo, maa­kun­ta­liit­to ja ELY-kes­kus va­lit­si­vat kult­tuu­riym­pä­ris­tö­se­mi­naa­rin­sa ai­heek­si ar­ke­o­lo­gi­an.

– Maa­kun­nan mu­se­os­sa on vuo­des­ta 2020 al­ka­en työs­ken­nel­lyt ar­ke­o­lo­gi Vil­le Ha­ka­mä­ki, ja se­mi­naa­rin tee­ma oli hä­nen ide­oi­man­sa, ker­too Maa­kun­ta­lii­ton mai­se­ma-asi­an­tun­ti­ja Juk­ka Ny­kä­nen.

Ny­kä­nen ihas­te­li ti­lai­suu­des­ta jär­jes­tä­jil­le jää­nyt­tä hy­vää fii­lis­tä ja ak­tii­vi­ses­ti kes­kus­te­luun osal­lis­tu­nut­ta ylei­söä.

– Etu­kä­teen mie­tim­me saa­daan­ko se­mi­naa­riin ol­len­kaan ylei­söä. Se­mi­naa­ris­sa oli yli 50 pai­kal­la ja sa­man ver­ran te­am­sin kaut­ta, eli ar­ke­o­lo­gia in­nos­taa. Ylei­sö sii­hen ti­lai­suu­teen loi hen­gen, oli mo­ni­puo­li­sia ky­sy­myk­siä ja kom­ment­te­ja.

Ke­sä­uu­sin­ta: Ar­tik­ke­li on jul­kais­tu Viik­ko Poh­jois-Kar­ja­las­sa 25.4.2024