Urheilukaupungiksi julistautuminen takaa meille vain mittavat menot.
Tuottavan omaisuuden myyntituloilla voimme kehua vain talouden ollessa tasapainossa, alamäkeä niillä ei pysäytetä. Omista tiloista vuokralaisiksi siirtyminen onkin nyt muuttunut tavoiteltavaksi hyveeksi, joskus ennen vanhaan oli toisin. Kiertoliittymillä säästetyt sekunnit autoilussa muuttuvat lapsille turvattomuudeksi ja lisätunneiksi koulupäivään, silti kuulemme lapsiperheitä tarvittavan?
Konsultti (kuinkas muuten?) on selvittänyt että leikkipuistot, päiväkodit ja koulut ovat ”turhaa kulunkia”. Kirjastot, orkesteri ja kulttuuri seisovat tutulla paikallaan lankun päässä laivan partaalla. Kaupungin viimeiset rannat muutettaisiin rahaksi, jos vain kyllin rikkaita ostajia löytyisi. Kuntavero näyttää olevan kaupungin ainoa vetovoimatekijä, johon ei voi riittävästi puuttua.
Kuntavero näyttää olevan kaupungin ainoa vetovoimatekijä, johon ei voi riittävästi puuttua.
Laulussa sanotaan että ”Kevät toi, kevät toi muurarin”, usein se kevät tuo muutakin. Se näyttää olevan poliittisesti ikäville asioille otollisin aika viedä niitä läpi. Kun 2018 keväällä, varsinkin Kokoomuksen (ilmeisesti myös heidän rahoittajiensa) iloksi kaupungin tontinvuokria korotettiin kohtuuttomasti se näyttää toimineen kaavoituksellisia keinoja helpompana tapana tyhjentää kaupunginosia vanhoista ja köyhistä asukkaistaan ja suuret puutarhamaiset tontit suurine rakennusoikeuksineen muuttuvat taloyhtiöiksi, joitten korkeitten neliöhintojen turvana on asumistukeen pohjautuva vuokralaisuus.
Kun tontin vuokrilla on lypsämään opittu, siitä on helppo jatkaa ja taas ne ovat tapetilla. Olisiko jo aika nostaa esille, kuinka Joensuussa on kaavoitettu asuinalueita ilman riittäviä kunnallisteknisiä toimia rakentamiskelvottomille soille ja täydennetty talojen tuho kelvottomilla rakennusmääräyksillä?
Näillä alueilla tonttien hinnat ja vuokrat ovat pilvissä, mutta taloilla ei ole mitään arvoa, eikä korjaamiseenkaan ole edellytyksiä uusien lyhyitten vuokrasopimusten vuoksi. Tontin vuokrien määräytymisperusteet ovat hatusta vedettyjä jättäen huomioimatta monia seikkoja. Juristi voisi nähdä tässä ison työmaan, nyt sitä työmaata hallinnoivat grynderit.
Konsulttien käyttö on kuntalaisille kaksinkertainen maksu samasta työstä, mutta yksi kohde, jossa se näyttäisi välttämättömälle, on liikenneasema, siitä ei omana virkamiestyönä tule lasta mutta se toinen tuli.
Mauri Väisänen