Oletko tietoinen mitä on tukiperhetoiminta ja voisitko kenties itsekin olla valmis tarjoamaan tukea sitä tarvitseville perheille?

Tu­ki­per­he on ni­men­sä mu­kai­ses­ti tu­ke­na per­heil­le, joi­den van­hem­mil­la saat­taa ol­la esi­mer­kik­si jak­sa­mi­seen liit­ty­viä haas­tei­ta tai so­si­aa­lis­ten ver­kos­to­jen puu­tet­ta. Lap­si viet­tää tu­ki­per­heen luo­na useim­mi­ten yh­den vii­kon­lo­pun kuu­kau­des­sa.

Sil­loin täl­löin on myös pi­den­net­ty­jä vii­kon­lop­pu­ja. Näi­den vii­kon­lop­pu­jen ai­ka­na tu­ki­per­heis­sä ele­tään ai­van ta­val­lis­ta ar­kea. Meil­lä se tar­koit­taa esi­mer­kik­si pi­hal­la puu­has­te­lua, piz­zan pais­ta­mis­ta tai vaik­ka koi­rien har­jaa­mis­ta. Vii­ti­sen vuot­ta sit­ten mi­nus­ta al­koi tun­tua tär­ke­äl­tä, et­tä omal­la va­paa-ajal­la on jo­kin mer­ki­tys. Täs­tä läh­ti aja­tus sään­nöl­li­ses­ti tu­ki­per­hee­nä toi­mi­mi­seen, avun tar­jo­a­mi­nen muil­le täl­lä ta­val­la tun­tui it­sel­le so­pi­val­ta toi­min­nal­ta. Toki mu­ka­na koko mei­dän per­heem­me ja jo­kai­sel­ta per­heen­jä­se­nel­tä on ky­syt­ty suos­tu­mus tu­ki­per­heen roo­liin.

Ai­koi­naan ko­to­na asu­vil­ta lap­sil­tam­me ky­syt­tiin, mik­si per­heem­me läh­ti täl­lai­seen mu­kaan. Tuol­loin ko­to­na asu­va poi­kam­me vas­ta­si ky­sy­jil­le: ”Niil­lä (eli äi­dil­lä ja isä­puo­lel­la) on nä­kö­jään lii­kaa va­paa-ai­kaa.” Mi­nul­le tuo to­te­a­mus vah­vis­ti ha­lu­a­ni sii­hen, et­tä ha­lu­an va­paa-ajal­la­ni ole­van mer­ki­tys­tä.

En­sim­mäi­set ko­ke­muk­se­ni tu­ki­per­hee­nä toi­mi­mi­ses­ta si­joit­tu­vat jo 15 vuo­den taak­se.

En­sim­mäi­set ko­ke­muk­se­ni tu­ki­per­hee­nä toi­mi­mi­ses­ta si­joit­tu­vat it­se­a­si­as­sa jo 15 vuo­den taak­se, kun toi­min tu­ki­per­hee­nä kol­mel­le po­jal­le yh­den ke­sän ajan. Hu­li­naa ja huis­ket­ta riit­ti, sil­lä omia lap­sia oli ta­los­sa myös kol­me. Täy­tyy vie­lä­kin Ih­me­tel­lä, kuin­ka hie­nos­ti il­tai­sin pie­neen huo­nee­seen su­jah­ti kuu­si vik­ke­lää poi­kaa ja kuin­ka yl­lät­tä­vän hy­vin lei­kit on­nis­tui­vat niin isol­la po­ru­kal­la.

Täl­lä het­kel­lä toi­mim­me tu­ki­per­hee­nä kah­del­le lä­hi­seu­tum­me lap­sel­le, jot­ka ovat iäl­tään 2 ja 7 vuot­ta. Ha­em­me hei­dät meil­le ta­val­li­ses­ti per­jan­tai-il­ta­päi­väl­lä ja viem­me ta­kai­sin ko­tiin­sa sun­nun­tai-il­lak­si. Van­hem­pi lap­sis­ta on vie­rail­lut meil­lä jo kol­me vuot­ta. Vii­me ke­sä­nä 1-vuo­ti­aa­na tuli mu­kaan myös hä­nen vel­jen­sä.

Esi­mer­kik­si vii­me vii­kon­lo­pun yö­ky­läi­ly oli ai­van ta­val­li­nen vii­kon­lop­pu: ul­ko­na pi­ha­hom­mia ja -leik­ke­jä, koi­ra­tar­has­sa tel­mi­mis­tä koi­rien kans­sa, si­säl­lä le­lu­jen kans­sa leik­kei­hin up­pou­tu­mis­ta ja las­te­ne­lo­ku­van kat­so­mis­ta pop­pa­rei­den kera. Tu­ki­per­he­vii­kon­lo­put ovat siis sitä nor­maa­lia lap­si­per­he-elä­mää kaik­ki­ne iloi­neen, it­kui­neen ja kiuk­kui­neen. Tie­däm­me tä­män pie­nen­kin avun ar­jes­sa tuo­van sitä tar­vit­se­val­la per­heel­le mer­kit­tä­vää hel­po­tus­ta ja jak­sa­mis­ta.

Tu­ki­per­het­tä tar­vit­se­vat lap­set ovat eri­lai­sia, jo­ten myös tu­ki­per­heek­si tar­vi­taan mo­nen­lai­sia ih­mi­siä. Voit ol­la nuo­ri opis­ke­li­ja, elä­ke­läi­nen, sink­ku, lap­se­ton pa­ris­kun­ta tai suu­rem­pi per­he. Olen­nais­ta on halu ja mah­dol­li­suus tar­jo­ta lap­sel­le ai­kaa ja yh­tei­siä het­kiä sekä kyky si­tou­tua toi­min­taan vä­hin­tään vuo­dek­si. Us­kon, et­tä täl­lai­sel­la aut­ta­mi­sel­la on po­si­tii­vi­set pi­dem­pi­kan­toi­set vai­ku­tuk­set niin lap­sil­le kuin hei­dän per­heel­leen, mut­ta myös meil­le tu­ki­per­hee­nä toi­mi­vil­le.

Kau­nis­ta ke­vät­tä teil­le kai­kil­le toi­vot­ta­en

Maa­ri­ka Sals­te­la

De­ma­ri­nai­nen Hei­nä­ve­del­tä

Ke­sä­uu­sin­ta: Ko­lum­ni on jul­kais­tu Viik­ko Poh­jois-Kar­ja­las­sa 18.4.2024.